Ainahan toista kannattaa ilahduttaa.
Tein hänelle kutsun.
Niiltä osin oli vähän huijauksen makua, ettei meidän koti ole muu kuin tavallinen mökki, ihan tavallisella asuinalueella, eikä seurakaan ollut kovin hienostunutta, kun oli vaan me kaksi, Siiseli ja minä.
Mutta kylpy oli hyvänhajuinen ja valaistus oli väriä vaihtava. Kuohuviiniä oli ja kynttilöitä. Illallinen oli paahtoleivistä tehtyjä pizzaleipiä. Ja tottakai olen mahtava hieroja. Ja sytytin takankin.
Toisen ilahduttaminen ilahduttaa itseäkin.
Tympeän alkukesän jälkeen saatiin sittenkin lämpöä. Minä olin tyytyväinen, mutta muutamien mielestä liika helle on kamalaa.
Onneksi aina välillä tulikin ukkosta ja sadetta, nurmikko meinasikin mennä kuivuuden takia aika kamalan näköiseksi.
Keksin laittaa sateessa nostamani perunat peseytymään automaattisesti.
Sinä päivänä oli myrskynnyt ja nähty trombejakin, mutta hetken päästä paistoi aurinko taas.
Lohkoperunoita chilillä ja avokadoöljyllä mukavien sateiden kunniaksi.
