Juhannukseen--->

Perunapelto on itänyt! Vaikka onkin hieman rujon näköinen maapläntti, niin perunanvarret nousevat vahvoina silti. Äiti neuvoi, että perunat laitetaan jalanmitan päähän toisistaan, mutta koska perunoita oli monta ja pihamme pieni, päättelin, että jalkojakin on olemassa tosi pieniä.



Olemme menossa Keuruulle Isoon kirjaan juhannukseksi. Kävimme jo viemässä sinne teltan etukäteen Siiselin kanssa ja saimme näin samalla yhteistä aikaa kahdestaan. Harmillista, että teltasta oli yksi kaari katkennut ja jouduimme sitä korjata. Se on ollut tosi hyvä teltta, mutta nyt taitaa olla aika ostaa uusi.



Toivottavasti konferenssissa ei sada koko ajan. Teltassakin on tietysti ihan mukava olla, mutta mukavempaa olisi hengailla "juhlakentällä". Telttaa viedessä alueen yllä roikkui aika painostavat vesimassat.

Äiti oli tehnyt minulle lahjaksi pajusta hassun haikaran. 
Asetin sen pihaa vartioimaan.

Tomaatit ojoon!

Saimme vihdoin tomaatit purkkeihinsa ja Siiseli rakensi niille tuen. Ovat vielä aika rimpuloita, eivätkä kunnolla kukikaan vielä, mutta uskon, että reipastuvat pian.

Istutus sujui hienosti, minun osoitellessa taimia ja neuvoessa Siiseliä, olin nimittäin juuri lakannut ehkä maailman päheimmät kynnet itselleni.

Siiseli tekee hurjasti hommia pihalla, mutta kohta saunotaan!

Siiseli, tykkään sinusta ihan kauheasti! <3

Lapsilla alkoi kesäloma ja...

Molemmat lapset, Omenankukka ja Karhuntassu (joudun korvaamaan Jättiläislapsen Karhuntassulla koska se on kuvaavampi) saivat stipendit! Hienoa.

Me Siiselin kanssa laitettiin perunapelto ja siihen sinisiä perunoita.


Vieläkin vähän fiilistelen tanssinäytöksiä silmämeikin verran, en osannut päättää, mitä väriä laittaisin, joten laitoin kaikkia.

Kuvassa olen jo tietysti tullut kotiin. 
Harmi ettei ihan noin värikkäillä silmillä viitsi olla joka päivä.




Talo tuli maalattua ja rakastan sitä väriä! Toisin kuin meikin kanssa, piti nimittäin valita vain yksi väri.