Odottelua ja kipuja

Ei mitään kasvukipuja, vaan sietämättömiä olkapääkipuja. Olen saanut aikaiseksi käydä lääkärillä (Diacorissa, mukava ja kiva olkapäälääkäri) ja saatiin selville, että minulla on ahtaat olkapäät. Siellä ne luut rassaa niin, että jänteetkin rispaantuu ja menisivät ehkä lopulta poikki, jollei mitään tehtäisi. Pääsen leikkaukseen, mutta nyt odottelen, että lääkäri soittaa, sopiakseen leikkausajan tai antaakseen numeron, josta voin sellaista tiedustella.
  

Tämä ei ollutkaan minun oma vika. Käsien rasittuminen ei johtunutkaan mistään iPhonesta, vaan siitä, että ne on ihan vialliset. Myönteistä tässä on se, että ne voidaan leikata ja että sain olla jännittävän magneettikuvauslaitteen sisällä, mikä oli mielestäni hauskaa.

Odottelen minä tässä jouluakin jo, koska kerran lehtiäkin on alkanut tippua puista.

Kuivatuskokeiluja

Kuulin inkiväärin torjuvan syöpää. Jutun todenperäisyydestä en tiedä, mutta syöpää en tietysti missään tapauksessa halua, joten päätin tehdä syöpää torjuvia, hammasystävällisiä namusia inkivääristä ja ksylitolista.

Kuorin mutkikkaan muotoiset inkiväärit ja leikkasin ne siivuiksi, niiden sisällä olevien karvojen vastaisesti. Otin kaapista koivusokerin, (josta pupu oli joskus virheellisesti lukenut sen olevan koirasokeria, muttei ollut kuitenkaan kaikeksi onneksi tarjonnut koirille)kaadoin sitä lautaselle ja pyörittelin inkiväärisiivut siinä kauttaaltaan. Kun asettelin niitä kuivuriin, huomasin, että ksylitol saa ne hikoilemaan vimmatusti. Makeaa tahmaa tippui kodinhoitohuoneen lattialle kuivurista ja sen takia ovea piti pitää koirilta suljettuna. Kuivatuksen tulos näytti ihan hyvältä, mutta maku on aika karsea. Käyn silti välillä ottamassa yhden, ovathan ne terveellisiä.

Halusin kokeilla kuivattaa jotain muutakin, koska kerran minulla on äidin kuivuri nyt lainassa. Laitoin kuivuriin ananasta ja kiiviä. Niistä tulikin hyviä, vaikka kiivit jäivätkin hiukka happamiksi. Päätin tehdä niistä maailman parhaan myslisekoituksen, kunhan vielä keksin jotain lisäkuivatettavaa joukkoon.

Piin likiarvo

Piin likiarvo on kuulemma raamatussa väärin. Kuningasten kirjan 7. luvun jakeessa 23 piilee semmoinen laskutoimitus, jossa piin arvo olisikin vain tasan kolme, sen 3,14 (ja loppumaton liuta numeroita) sijasta. Näin kertoo oman seurakuntani seurakuntalehti seuraavassa painoksessaan. Kuulostaa minun tyyliseltäni matematiikalta, sillä minun mielestäni 12,9 euroa maksava paita on jotakuinkin kymmenen euroa maksava. Tai vaihtoehtoisesti "ei kallis".

Taas kakkuja

Isä juhli 70-vuotis syntymäpäiviään ja autoin pupun kanssa äitiä kakkujen teossa. Ikinä en ole leiponut kakkupohjaa ja harvemmin olen täytteitäkään laittanut, mutta koristeita teen mielelläni.

Tein koristeet jo etukäteen, niin ne ehti kuivua hiukan. Muuten ne olisivat kakun päällä ihan lättänän näköisinä. Mitään muotteja meillä ei ole, mutta hyvä taikinalasta toimii ihan mainiosti muotoilussa. Taikinapyörästä oli apua lehtien sahalaitaisen reunan kanssa.

Joku kysyi joskus mistä saan kakkupohjat, jos en itse tee niitä. Pupu tekee ne, tietysti. Tällä kertaa ne teki kumminkin äiti.