Hirvisafari!

Pääsin Siiselin kanssa isoveljen mukaan hirvisafarille. Ajeltiin autolla auringon laskiessa, tarkoituksena bongata mahdollisimman monta hirvieläintä.
Odotin näkeväni hyvällä tuurilla muutamia, tai edes yhden.

Nähtiin ensin muutamia yksittäisiä hirviä. Yllä olevassa kuvassa on kolme hirveä, kaksi on ihan pieniä poikasia. Eivät ne tietenkään oikein näy, siksi olen ympyröinyt kohdan havainnollisesti.

Suurin osa nähdyistä hirvistä viihtyi niillä keltaisilla, kaalilta haisevilla pelloilla. Rypsiä se kai on.

Yhdellä pellolla näytti olevan äkkiä katsottuna jopa kuusikin hirveä, mutta kun katsoimme kiikarilla, niitä olikin kuusitoista. Osa makoili niin, että vain sarvet tai korvat näkyivät.
Samalla pellolla oli myös neljä kaurista tepastelemassa.

Hirviä ja peuroja tuntui olevan joka puolella, yksikin käveli auton edestä tien yli, ihan tyhjästä ilmestyneenä. Ajeltuamme ympäriinsä, palasimme takaisin pellolle, jossa oli tämä iso lauma ja noustiin hetkeksi autosta. Välillä hirvet näyttivät kuuntelevan korvat höröllä, mutta eivät silti lähteneet pois. Ihana kahina kuului, kun ne käveli siinä rypsipellossa pitkillä jaloillaan. Välillä ne söi pellosta, niitä keltaisia kukkia ja kuului kuinka se nahkea kasvi jauhautui niiden hampaissa. Välillä kuulosti että ne ääntelivät pitäen vähän jotain vaimeaa ihinää.

Yhteensä nähtiin ainakin 25 hirveä, useita peuroja, rusakoitakin muutama. Laskimme hirvet varmanpäälle niin, että huomioimme, että ne saattavat liikkua aika nopeastikin paikasta toiseen, siksi luku voisi olla paljon suurempikin.