Äh!

Kun viimeksi kirjoitin, että pidän taukoa iPhonesta ja sillä piirtämisestä, tarkoitin sitä. Mutta en siltikään tehnyt niin, päinvastoin, olen ottanut käyttöön lisäksi iPadin, jolla voi myös piirtää.

Pöllön jälkeen olin vakavasti sitä mieltä, että tauko tekisi hyvää, mutta sitten kaivoin puhelimen esiin kumminkin, piirtääkseni vielä yhden oikein limaisen meduusan.





Olen addiktoitunut.








Ilmeisesti meillä ei myöskään syödä tarpeeksi perunaa. Eikä syöty nytkään. Joskus menneisyydessä otin tälläisistä perunoista versot ja pistin multaan. Niistä kasvoi pikkuisia perunoita, jotka laitoin vokkiin. Niistä nahistuneista, joista olin versot irroittanut, taisin tehdä muusia, niin köyhiä me oltiin.

Voihan rasitusvamma!

Olen rasitusvammainen ihminen. Teen asioita niin, että tulee aina jokin kremppa. Hankin iPhoneen sovelluksen, jolla voi piirtää. Se ei ole mikään erikoinen, mutta jäin siihen niin koukkuun, että sain jonkun jännetuppitulehduksen.


Vaikka en tunnu vahingoista koskaan pitkäksi aikaa viisastuvan, aion nyt pitää taukoa koko helvetinkoneesta ja siirryn muihin puuhiin.


Tuunauspuuhiin.

On tuunattavana vanha tuoli ja Ikeasta ostettu laatikosto. Tuunauspuuhissa on parasta olla asianmukaisesti pukeutunut.

iPhonekäsi

Käteni rasittui liiasta iPhonen räpläilystä ja siksi pitää hankkia muuta tekemistä. Vaikkapa blogin kirjoittaminen. Tästä eteenpäin kerron kaikenlaisista urotöistäni tämän blogin välityksellä.