Lyödäänkö vetoa?

Meillä on Siiselin kanssa veto. 

En ole koskaan ollut hyvä juoksija. En jaksaisi millään, hengästyn ja väsyn nopeasti. Silloin tällöin teen kilometrin lenkin, muttei se tunnu ollenkaan hyvältä, vaan inhottavalta. Sanoin Siiselille, etten usko, että ikinä voisin juosta kilometrin helposti ja niin, että juoksusta tulisi mukavan tuntuista. Löimme siis vetoa. Jos kahden viikon kuluttua kilometrin juoksu yhä tuntuu inhottavalta, Siiseli vie minut laivalle, mutta jos se alkaa selkeästi helpottua, minä kerron kaikille, miten Siiseli oli jälleen kerran taas oikeassa.
Olen lupautunut nyt kahden viikon ajan tekemään Siiselin kuntokuurin mukaisesti. Tänään juoksin puolitoista kilometriä, koska minulle ei etukäteen kerrottu, mitä kautta juostaan ja minkä verran. Aika tyhmää, jos en nyt pääsekään laivalle.

Pihan siniset perunat kukkivat edelleen kovasti ja hätäpäissäni kaivoin yhden satsin ylös. Ne oli aika pieniä, joten kai on pakko pystyä odottamaan vielä.

Jos sataa ja juoksee, niin kastuuko silloin vähemmän, kuin jos ei juoksisi?

Tietysti kastuu vähemmän, koska on silloin nopeammin siellä, minne oli juoksemassa, eikä näin ollen tarvitse olla sateessa niin kauan. Mutta jos sataa vaakatasossa, saattaa kyllä auttaa sekin, jos juoksee tuulen suuntaisesti, silloinkin kastuu vähemmän.


Tänään oli ensin oikein lämmintä, mutta sitten alkoi sataa. Olimme jo käyneet elokuvissa, mutta jalat tahtoivat ulos.

Olen käynyt jonkin aikaa juoksemassa Pupun kanssa, vaikka en oikeastaan pidä mistään urheilusta. En jaksa juosta vielä pitkää matkaa, mutta ei se haittaa. Se on kivaa, koska Pupu on kannustava ja lähtee lenkille vaikka sateessa, jos pyydän. Eikä sitä haittaa se, että minun kanssani juostaan hitaasti ja vain pieni lenkki, eikä sellaista, josta puput hyötyvät.

Ja niin me juostiin, niin että yöpuvunhousut kastuivat etupuolelta. Varmaan juoksimme juuri väärään suuntaan vesipisaroihin nähden.